Musiikkikasvatus ja musiikkiterapia


Broman-Kananen Ulla-Britta: På klassrummets tröskel. Om att vara lärare i musikläroinrättningarnas brytningstid.

Helsingfors 2005. 233 s. ISBN 952-5531-15-5. STUDIA MUSICA 24

Eskelinen Karipekka ja Jääskeläinen Kristiina: Huilu-, klarinetti-, ja pianotrio musiikkioppilaitoksen perustasoilla. Uuden oppimateriaalin kehittäminen ja sen toimivuuden testaus.

Helsinki 2008. 185 s. ISBN 978-952-5531-39-8. STUDIA MUSICA 32

Karipekka Eskelisen ja Kristiina Jääskeläisen yhteisessä tohtorintutkinnossa (Sibelius-Akatemia musiikkikasvatuksen osasto, kehittäjäkoulutus) tutkimuksen pääkohteena oli tehdä musiikkioppilaitoksen perustasoille soveltuvaa oppimateriaalia huilu-, klarinetti- ja pianotriolle sekä tutkia sen toimivuutta käytännössä. Tuloksista voidaan päätellä, että Eskelisen ja Jääskeläisen tekemä oppimateriaali kehittää oppilaan kamarimusiikillisia valmiuksia ja sen soittaminen motivoi oppilaita. Tutkimus osoittaa, että kamarimusisointi on yhteinen elämys, jonka avulla voidaan kehittää monipuolisesti sekä musiikillisia että sosiaalisia taitoja.


Heikinheimo, Tapani: Intensity of Interaction in Instrumental Music Lessons

Helsinki 2009. 342 s. ISBN 978-952-5531-64-0. SM 40.

Elektroninen versio tutkmuksesta on tarkasteltavissa osoitteessa: http://ethesis.siba.fi/ethesis/files/nbnfife200911162351.pdf

Heikkilä, Leena: Holger Fransman : suomalaisen käyrätorvikoulun uranuurtaja

Helsinki 2009. 291s. : kuv., nuott. ISBN978-952-5531-55-8.  STUDIA MUSIC 38

Elämäkerrallisen väitöskirjatutkimuksen aihe on käyrätorvitaiteilija Holger Fransmanin (1909-1997) muusikon- ja pedagogin ura sekä hänen kehittämänsä suomalaisen käyrätorvikoulun traditiot. Holger Fransmanin käyrätorvensoittajan uran kehitys sijoittui ajallisesti maamme orkesterikulttuurin ja musiikkioppilaitosten dynaamisimpaan kehitysvaiheeseen – aikaan, jolloin suomalaiset musiikki-instituutiot ammatistuivat ja orkesterisoitinten opetus kehittyi kansainväliselle tasolle. Yli neljänkymmenen vuoden ajan hän koulutti maamme sinfoniaorkestereihin ja soittokuntiin käyrätorvensoittajia, jotka muodostivat vuosien 1930-1970 –lukujen välisenä aikana suomalaisen käyrätorvikoulun ensimmäisen sukupolven.


Heimonen, Marja: Soivatko lait? Näkökulmia musiikkikasvatuksen filosofiaan

Helsinki 2005. 172 s. ISBN 952-5531-20-1

Junttu, Kristiina: Vauhdin hurmaa ja liikkeen hiljaisuutta koskettimilla. György Kurtágin Játékok-kokoelman inspiroima pedagoginen näkökulma pianonsoiton alkuopetukseen.

2010.  213 s.

Raportissa käsitellään Játékok-kokoelman lisäksi lapsen motoriikan kehitystä soitonopettajan näkökulmasta, ei-perinteisten soittotapojen mahdollisuuksia pianonsoitonopetuksessa sekä improvisaatioita alkeisopetuksessa. Kirja on osa tekijän musiikin tohtorintutkinnon opinnäytekokonaisuutta.

Kaikkonen Markku ja Tuire Ranta-Meyer (toim.): Lahjakkuus lentoon

Helsinki 1998. 100 s. ISBN 952-9658-59-1. S-A:n koulutuskeskuksen julkaisu 2.

Kirja perustuu S-A:n koulutuskeskuksessa vuosina 1997 ja 1998 toteutettuihin koulutusohjelmiin Hurjat pojat ja villit tytöt musiikissa. Teemana on se, millä tavoin varhaisiän musiikkikasvatuksessa voidaan hyväksyä lasten erilaisuus, myös sukupuolesta johtuvat seikat ja miten nämä ominaispiirteet hyväksyvällä asenteella lasten lahjakkuuspotentiaalin kehittymistä voidaan tukea.
Painos loppu

 

Kurkela Kari: Mielen maisemat ja musiikki. Musiikin esittämisen ja luovan asenteen psykodynamiikkaa.

Helsinki 1997. 3. painos. 496 s. ISBN 952-9658-17-6. EST 1.

Kirjoittaja rakentaa kokonaisvaltaista, psykodynaamista kuvaa ihmisestä tuntevana ja ymmärtävänä olentona. Kirjassa tarkastellaan musiikkia harrastuksena ja ammattina sekä analysoidaan motivaatiotaustoja ja musiikkiin liittyviä kokemuksia. Teos on tarkoitettu kaikille luovasta asenteesta, taiteesta ja taidekasvatuksesta kiinnostuneille, taiteen ammattilaisille, harrastajille ja lasten vanhemmille.

 

Kaikkonen Markku ja Sari Mattila (toim.): Musiikki ja mielen mahdollisuudet

Helsinki 1997. 76 s. ISBN 952-9658-51-6. S-A:n koulutuskeskuksen julkaisu 1.

Kirja perustuu kevään 1997 samannimisen luentosarjan luennoitsijoiden (Kari Kurkela, Petri Lehikoinen, Jari Sinkkonen, Heidi Ahonen-Eerikäinen, Matti Bergström) artikkeleihin. Pääteemana on se, miten eri tavoin musiikki vaikuttaa ihmisen mieleen.
Painos loppu

 

Marjut Laitinen & Marja-Liisa Kainulainen (toim./ed.):
Musikaalisuuden ytimessä - In the Heart of Musicality
Juhlakirja Kai Karmalle - Essays in Honour of Kai Karma


Helsinki 2007. 224 s. ISBN 978-952-5531-36-7. Sibelius-Akatemia, Musiikkikasvatuksen osasto


Tämä juhlakirja on ystävien ja kollegojen kunnianosoitus professori Kai Karmalle, joka piakkoin 60 vuotta täytettyään siirtyi vapaaksi tutkijaksi ja samalla eläkkeelle virastaan Sibelius-Akatemiassa. Juhlakirjan kirjoitusten aihepiirit vaihtelevat laajasti. Tekstit liikkuvat omakohtaisista muistoista ja tarinoista esseisiin ja artikkeleiin, joissa musiikkia, musiikkikasvatusta ja Kai Karman toimintaa lähestytään esimerkiksi musiikkikasvatuksen pedagogiikkojen, filosofian, historian, psykologian ja muiden erityisaluiden näkökulmasta.


These essays are published in honour of Professor Kai Karma, who, shortly after reaching the age of 60, became an independent researcher and retired from his post at the Sibelius-Academy. The writings by friends and colleagues address a variety of topics. They include personal reminiscences and anecdotes, essays and articles that approach music, music education and Kai Karma's work from different standpoints of music pedagogy, history, psychology and other special areas.

SISÄLLYSLUETTELO JA KIRJOITTAJAT

 

Vartiainen, Olli: "Erään tirehtöörin kertomuksia". Oppilasorkesterin johtaminen ja orkesteritoiminnan kehittäminen musiikkioppilaitoksessa.

Helsinki 2010. 340 s. ISBN 978-952-92-6719-4. STUD 41

Raportissa käsitellään valmiuksia, joita oppilasorkesterinjohtaja tarvitsee työnsä eri vaiheissa. Kehittämishankkeen kohteena oli oppilasorkesterin johtaminen ja oppilasorkesteritoiminnan kehittäminen. Tavoitteena oli määrittää edellytyksiä ja kehittää välineitä oppilasorkesteritoiminnalle, joka vaikuttaa suotuisasti oppilaan muusikkouden ja musiikkisuhteen kehittymiseen. Hanketta voi luonnehtia emansipatoriseksi ja hermeneuttiseksi toimintatutkimukseksi, omaelämäkerralliseksi tapaustutkimukseksi tai toimintatutkimukselliseksi autoetnografiaksi. Raportissa tarkastellaan ensisijaisesti raportin laatijan toimintaa orkesterinjohtajana ja pedagogina sekä toimintaan liittyviä vuorovaikutuksellisia aspekteja.