Forsblom Enzio: Mimesis. På spaning efter affektuttryck i Bachs orgelverk

Helsinki 1985. 174 s. ISBN 951-95539-4-0. KOUL 3.

Kirjoittaja jäljittää monipuolisessa analyysissaan Bachin urkuteosten luomaa näkymätöntä maailmaa: musiikin herättämää mielenkiihtymystä tulkitsijassa ja kuuntelijassa. Kirja on ruotsinkielinen.

Forsblom Enzio: Mimesis (suomenkielinen)

Helsinki 1994. 153 s. ISBN 952-9658-14-1. KIMU 7.

Kirjoittaja jäljittää monipuolisessa analyysissaan Bachin urkuteosten luomaa näkymätöntä maailmaa: musiikin herättämää mielenkiihtymystä tulkitsijassa ja kuuntelijassa.

Painos loppu

Haapasalo Juhani: Tekstimotetista kantaattiin

Helsinki 1992. 171 s. ISBN 952-9658-10-9. KIMU 4.

Tekstimotetista kantaattiin on tyypiltään käsikirja, joka esittelee luterilaisen liturgisen vokaalimusiikin keskeistä ohjelmistoa. Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi kirkkomusiikin opetukseen, mutta se sisältää virikkeitä ja laajan nuottiliitteen myös kanttorien ja kuoronjohtajien käyttöön.

Hannikainen Päivi-Liisa: Pohjanmaan musiikkikulttuuria menneiltä ajoilta - Musiikin taitajia ja tukijoita eteläisen Pohjanmaan kirkkomusiikkielämässä 1700-luvun jälkipuoliskolla

Helsinki 2008. 413+13 s. ISBN 978-952-5531-49-7. STUDIA MUSICA 36

Eteläisen Pohjanmaan kirkkomusiikkielämässä vaikutti 1700-luvun jälkipuoliskolla huomattava joukko osaavia musiikin ammattilaisia ja musiikista kiinnostuneita harrastajia. Tutkimuksessa tarkastellaan eteläisen Pohjanmaan kirkkomusiikkielämän piirteitä viiden alueella pitkään vaikuttaneen urkurin – Anders Flintenberg, Henric Kahelin, Johan Christopher Lückman, Johan Carl Diedrichs, Joachim David Lückman – henkilöhistorian ja musiikkitoiminnan näkökulmista. Tavoitteena on luoda kuvaa heidän koulutuksestaan, tehtäväkentästään ja työurastaan, instrumenteistaan ja musiikin taidoistaan sekä toiminnastaan kirkkomusiikin lisäksi myös säätyläismusiikin ja musiikkikasvatuksen alueilla. Samalla havainnoidaan heidän toimintansa yksilöllisiä erityispiirteitä ja asemaansa aikansa musiikkikulttuurissa.
UUTUUS!

Hannikainen Päivi-Liisa (toim.): Soikaa urut, laulakaa klaverit. Juhlakirja Pentti Pellon 60-vuotispäivänä

Kuopio 1998. 205 s. ISBN952-9658-60-5.

Juhlakirjan artikkelit liittyvät Suomen urkurakennuksen historiaan sekä urkujen suunnittelun ja rakentamisen kysymyksiin.

Heikinheimo Markku: Urkutaiteen historia I. Urkujen ja urkumusiikin historia antiikista 1700-luvulle.

Toinen, korjattu painos. Helsinki 1986. 155 s. ISBN 951-95539-7-5. KOUL 4.

Kirjaan on koottu eurooppalaisen urkumusiikin historiaa 1700-luvulle asti, esitellyiksi tulevat urut soittimina, urkutyypit, urkumusiikki ja urkusäveltäjät.

Maasalo Kai: Armas Maasalo (1885 - 1960). Johdatus hänen elämäänsä ja musiikkiuraansa.

1998. ISBN 952-9658-58-3. KIMU 15.

Kirjassa esitellään prof. Armas Maasalon toimintaa opettajana ja johtajana, Helsingin normaalilyseon laulunopettajana, kirkollisen ja maallisen musiikin säveltäjänä, kuoronjohtajana sekä eri ammattijärjestöjen arvostettuna johtajana. Kirjan loppuun on liitetty luettelo hänen sävellyksistään.

Lehtola Jan: Oskar Merikannon perintö suomalaiselle urkutaiteelle.

2009. ISBN 978-952-5531-52-7. 121 s. KIMU 32.

Teos käsittelee suomalaisen urkutaiteen ensimmäisen suuren mestarin Oskar Merikannon perintöä suomalaiselle urkutaiteelle. Siinä on tutkisttu millä tavoin kansainvälisyys, ajanmukaisuus ja modernin urkumusiikin haasteet näkyvät Merikannon urkurin toimissa. Hän sai koulutuksensa saksalaisten oppien viitoittamalla tiellä, mutta tutustui myöhemmin ranskalaiseen, italialaiseen ja englantilaiseen urkukulttuuriin. Eri maiden tyylilliset elementit sekoittuivat Merikannossa yhdeksi ja muodostivat omalaatuisen kansallisromanttisen persoonallisuuden. UUTUUS!

Miettinen Pentti ja Pajamo Reijo (toim.): Cantate cantica Socii. Liturgy and Music in Finland.

Published for Societas Liturgica Congress XVI in Turku 1997. Helsinki 1997. The Church Council of the Evangelical Lutheran Church of Finland. 199 s. ISBN 952-9658-52-4. KIMU 13.

Kirjan artikkeleissa tarkastellaan liturgisen musiikin kehitystä Suomessa keskiajalta nykypäivään sekä pohditaan kirkkomusiikin roolia ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

 
Reijo Pajamo (toim.) Kirchenmusik in Finnland

Helsinki 1993. 161 s. ISBN 952-9658-18-4. KIMU 5.

Kirja koostuu artikkeleista, jotka käsittelevät Suomen kirkkomusiikin vanhimpia lähteitä, vanhoja ja uusia kirkollisia laulukirjoja, ajankohtaista käsikirjauudistusta, urkujenrakennuksen historiaa, kirkkokuorotoimintaa sekä koraalien kansantoimintoja. Kirja on saksankielinen. Ein umfassendes Werk über di Geschichte und Gegewart der finnischen Kirchenmusik.

 
Pajamo Reijo: Hymnologian peruskurssi

Helsinki 1991. 176 s. ISBN 952-9658-01-X. KIMU 2.

Kirja on tarkoitettu liturgisen laulun ja hymnologian oppikirjaksi Sibelius-Akatemiaan ja konservatorioihin. Yleisen virsihistorian lisäksi siinä esitellään suomalaisen virsikirjan ja koraalikirjan vaiheet sekä herätysliikkeiden laulukokoelmat. Kirja tarjoaa aineistoa ja virikkeitä myös seurakunnissa ja kouluissa annettavalle virsikasvatukselle.

Pajamo Reijo: Näkökulmia Suomen kirkkomusiikkiin

Helsinki 1994. 192 s. ISBN 952-9658-08-7. KIMU 6.

Kirja esittelee maamme kirkkomusiikin varhaisimpia lähteitä, varhaisia virsikirjoja ja messusävelmistöjä sekä käsikirjauudistusta. Kirjassa tarkastellaan myös maamme urkurakennuksen ja kirkollisen kuorotoiminnan vaiheita.

 
Pajamo Reijo ja Peitsalo Peter (toim.): Tabulatura 1996

Helsinki 1997. 111 s. ISBN 952-9658-42-7. KIMU 12.

Vuosikirjan teemoina ovat urkumusiikin esityskäytäntö ja konteksti sekä Martti Luther, joka loi perustan jumalanpalvelusmusiikille. Vuosikirjan loppuun on liitetty luettelo osastolla valmistuneista tutkielmista ja kirjallisista töistä.

Peitsalo, Peter (toim.): Urut ajassa. Juhlakirja Kari Jussilalle 1.11.2003

Helsinki 2003. 287 s. ISBN 952-9658-77-X. KIMU 28.

Pelto Pentti (toim.) Ikkunoita Suomen urkuhistoriaan

Vammala 1996. 189 s. ISBN 952-9658-46-X. KIMU 11

Teos sisältää artikkeleita Suomen urkuhistorian eri aloilta, mm. Suomen vanhimmista uruista ja vanhoista urkufasadeista, suomalaisista urkujenrakentajista sekä luovutetun Karjalan uruista. Teoksen loppuun on liitetty luettelo suomalaisesta urkukirjallisuudesta.

Pelto Pentti: Urkujen käyttäjän käsikirja

Toinen, uudistettu painos. Helsinki 1990. 102 s. ISBN 951-95540-7-6. KIMU 1.

Kirja antaa tiedot urkujen kehitysvaiheista, hankkimisesta ja huoltamisesta sekä suomalaisten urkujen ominaisuuksista. Teos on tarkoitettu ensisijaisesti oppikirjaksi, mutta soveltuu myös käsikirjaksi urkujen kanssa tekemisissä oleville.

 
Rautioaho Asko: Urkujen rakenteen ja historian perusteet sekä urkusanasto

Helsinki 1991. 130 s. ISBN 952-9658-03-6. KIMU 3.

Kauan odotettu perusteos sisältää urkujen rakenteeseen, käyttöön ja historiaan liittyvien lukujen lisäksi suuren määrän dispositioesimerkkejä sekä laajan sanaston. Sibelius-Akatemiaan ja konservatorioihin oppikirjaksi tarkoitettu teos sopii jokaisen uruista kiinnostuneen käteen.

Riekki Helena ja Tuppurainen Erkki (toim.) Suomen urkukartta

Kuopion IV luterilaisen kirkkoperinteen päivien järjestelytoimikunta Kuopio 1996. 99 s. ISBN 951-842-170-6.

UUTUUS!
Stewen Henrico : The Straube Code
Deciphering the Metronome Marks in Max Reger's Organ Music

Helsinki 2008. 32 pages. ISBN 978-952-5531-38-1.

Max Reger used double-beat metronome notation until about 1908. As a result, it is generally believed that the tempos indicated in Karl Straube's Reger editions from 1912 and 1919 are about twice as slow as those of the original editions. Shedding new light on that apparent discrepancy, this study offers new perspectives on the controversial theory of metronome notations set forth by Willem Retze Talsma in 1980.
Tuppurainen Erkki: Suomalaisten urkureiden Bach-soitto ja sen esikuvat 1920 - 1950

ISBN 952-9658-24-9. KIMU 8.

Tässä tutkielmassa kirjoittaja selvittää, miten Helsingissä 1920 - 1940 -luvuilla esiintyneet suomalaiset urkurit soittivat Johann Sebastian Bachin urkuteoksia sekä mikä oli heidän omaksumiensa soittotapojen suhde Bach-soiton kansainvälisiin virtauksiin.

Tuppurainen Erkki (toim.) Tabulatura 1997

Kuopio 1998. 119 s. ISBN 952-9658-57-5. KIMU 14.

Vuosikirja esittelee Suomen kirkkomusiikkiin liittyviä uusia tutkimuksia, joissa käsitellään 1600- ja 1700-luvun liturgista lauluperinnettä, saamelaisten virsilauluperinnettä sekä kolmen suomalaisen kirkkomusiikin säveltäjän, Ilmari Krohnin, Armas Maasalon ja Viljo Mikkolan elämäntyötä. Vuosikirjan loppuun on liitetty luettelo osastolla valmistuneista tutkielmista ja kirjallisista töistä.

 
Tuppurainen Erkki (toim.): Virsin, lauluin, psalttarein. Juhlakirja Reijo Pajamon 60-vuotispäivänä

Kuopio 1998. 237 s. ISBN 952-9658-61-3.

Juhlakirjan artikkelit liittyvät Suomen virsilaulun historian lisäksi saksalaiseen hymnologiaan, ortodoksiseen psalmidiaperinteeseen sekä kirkkomusiikin ajankohtaisiin kysymyksiin.

Painos loppu